*

HYVINVOINTI Yhteiskunnan palvelut vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin, josta päättäjät ovat vastuussa. Ihmiset tekevät johtopäätöksiä yhteiskunnan päätöksenteon laadusta.

Perinteitä vaalitaan

Historiasta muistamme Mikael Agricolan, joka on ollut  suomenkielisten tuotosten kehittäjä. Hänen uudissanojaan on pääsiäinen, joka tarkoittaa tietyn pituisen paastonajan loppumista. Pääsiäisenä korostuvat syvälliset arvot. Olemme oppineet, että pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Ymmärrämme, että pääsiäisen paikka vaihtelee. Pääsiäispäivä oli 4. huhtikuuta vuonna 2010, nyt puolestaan 27. maaliskuuta.  

Puheissa kysytään: "Miksi pääsiäistä, jonka liturginen väri on valkea, vietetään? Mitä tapahtui kiirastorstaina ja pitkänäperjantaina, jonka liturginen väri on musta?" Monia kiinnostavat pääsiäisen kielivastineet, joita ovat muun muassa påsk, Easter ja Ostern sekä  Пасха ja Πάσχα.  Niihin perehtyessä sanojen kulttuurilliset  ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa.                             

Saksalaisen Carl Friedrich Gaussin mukaan  pääsiäisen paikka voidaan määrittää matemaattisesti oikeaan paikkaan kalenterissa. Opiskelijoita kiinnostaa Gaussin käyrän ohella matemaatikon henkilöhistoria. Hän suoriutui 10-vuotiaana opettajansa antamasta tehtävästä, jossa oppilaiden oli laskettava summan arvo luvuista yhdestä sataan. Opettaja luuli, että hän saisi tehdä "rauhassa omia töitään", kun antaa kyllin vaikean matemaattisen tehtävän ratkaistavaksi. Toive ei kuitenkaan toteutunut.

Pääsiäisen paikasta muistuu mieleeni julkisuudessa ollut tieto, että Saturnus on saamassa uuden kuun. Tutkijoiden mukaan Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi.

Pääsiäinen on kristillisen perinteen juhla, joka on antanut uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle. Keväisen luonnon ja elämän vertauskuvat liittyvät pääsiäiseen. Pääsiäisenä pohditaan ruokakulttuuria. Kristillisessä perinteessä pääsiäismuna on ylösnousemuksen vertauskuva.

Palmusunnuntaista alkaa hiljainen viikko, jota  kutsutaan myös pyhäksi viikoksi,  suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Hiljaisen viikon läheisyys tuli kerran tutuksi vuorovaikutustilanteessa, kun virpojat soittivat ovikelloa sunnuntaina eli virposunnuntaina.  Sade ei näyttänyt virpojia haittaavan. He kysyivät reippaasti, saammeko virpoa ja suorittivat tehtävän:                                                                                                                                                                                                                                                                                                                         "Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka."                         

Hiljaisen viikon jokaiselle päivälle on annettu kansanomaiset nimet: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Pääsiäispäivän jälkeen seuraa toinen pääsiäispäivä.

Hiljaisen viikon päivien nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä saisi esittää koulujen juhlissa. Kouluissa taideaineiden yhteydessä  askarrellaan ja maalataan pääsiäismunia.  Suomalaisten kultaseppien tekemät tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia.                                                                  

Pääsiäisen aikoinakin on pidettävä mielessä, että yhteiskunnassa on pohdittava huolella perustuslain mukaisten arvojen pohjalta ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä ja kotouttamista.  Oikeudenmukaisesti on ratkaistava muitakin arvoihin liittyviä, "vaiheessa olevia asioita", jotka koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusta.

Opiskelijat ovat lausuneet voimakkaasti mielenosoituksin omat käsityksensä koulutusasioiden järjestämisestä. Traktorimarsseja on toteutettu. Välikysymys on tulossa eduskuntaan, jolla on "piinaavia asioita", jotka on ratkaistava oikeudenmukaisesti. Hyvinvointivaltion periaatteet on sisäistettävä kunnolla.  "Ymmärtävät ajatukset" ovat yhteydessä omiin kokemuksiin ja arvomaailmaan.

 

Terveisin

 
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

 
Kuopio 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän veikkovilmi kuva
Veikko Vilmi

Arvoisat lukijat

Suomen kielen päivänä muistellaan Mikael Agricolaa: Uuden testamentin suomennos on huomattava kulttuuriteko. Hänen tekemisiään korostettiin kansallisromanttisena aikana. Mikael Agricola on julkaissut lukemisen oppimista ja kristinoppia palvelevan kirjan ymmärtäen kirjojen sivistävän merkityksen. Hän on joutunut miettimään tekstiensä suomenkielisiä vastineita ja pohtinut tekstiensä luettavuutta ja ymmärrettävyyttä, mikä on ollut haastava tehtävä.

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Hyvä blogisti,
hyllyssäni on Mikael Agricolan Abckiria. Kriittinen edition. Toimittanut Kaisa Häkkinen. Suomalaisen kirjallisuuden seura. 2007. Sain tuon julkaisun eräästä digitointia käsittelevästä tilaisuudesta. Tuore painos silloin. Silloin taisi olal sunnitteilla myös on demand kirjojen tuottaminen. Vajaa kymmenen vuotta sitten.

Tuon kirjan alussa sanotaan: Mikael Agricolan teokset muodostavat kaiken suomenkielisen kirjallisuuden perustan. Teoksista on julkaistu kaksi näköispainosta, ensimmäinen 1930-luvun alussa ja toinen 1980-luvulla.

Noissa teoksissa ei ole selityksiä, kommentteja tai viitteitä tutkimuskirjallisuuteen. Agricolaan liittyvästä aineistosta onkin tehty sittemmin tietokanta.

Aapisen ensimmäisestä vuoden 1543 vesiosta tai painoksesta on säilynyt näihin päiviin vain pieniä osia.

Tämä abckiria, joka hyllyssäni on, on tieteellinen editio, jonka ytimen muodostaa aapisteksti, kirjassa on sanojen selityksiä ja viittauksia tutkimuskirjallisuuteen. Mielenkiintoinen työ tehty.
Tässä hiukan Agricolan suomea:
"Teme nyt oleon Alcupuhe, ota taij Kiria ia wisust lue"

Käyttäjän veikkovilmi kuva
Veikko Vilmi

Arvoisat lukijat

Mikael Agricola saavutti monipuolisen koulusivistyksen. Hän lähti opiskelemaan saksalaiseen yliopistoon, jossa sai virikkeitä toimintaansa ja uskonpuhdistusta varten. Ihmiset ovat oppineet tuntemaan uskonpuhdistuksen sanoman kirkon palvelujen ja kouluopetuksen yhteydessä. He ovat omaksuneet uskonpuhdistuksen opillinen sisällön vähitellen. Perusteltua on kysyä, millä tavalla Mikael Agricola olisi vaikuttanut uskonpuhdistuksen asioiden sisäistämiseen ja nopeutumiseen, jos hänellä olisi ollut käytettävissään nykyiset viestintävälineet.

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Käyttäjän veikkovilmi kuva
Veikko Vilmi

Arvoisat lukijat

Nykyajan esimerkit osoittavat, että on melkoisia eroavuuksia opillisten kysymysten tulkinnoissa, vaikka on yhteinen opillinen lähtökohta. Mikael Agricolan taitoja tarvittiin rauhanneuvotteluissa, kun Ruotsin ja Venäjän välisiä rajakysymyksiä ratkottiin. Mielenkiintoista on pohtia, minkälaisia ominaisuuksia välittäjillä tulee olla lopputulosten onnistumiseksi. Mitä opittavaa olisi Mikael Agricolasta?

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Käyttäjän veikkovilmi kuva
Veikko Vilmi

Arvoisat lukijat

Kiitän suuresti, kun olette lukeneet “Perinteitä vaalitaan”-artikkelini ja kommentoineet sen sisältöä.

Historiasta muistamme Mikael Agricolan, jonka uudissana on pääsiäinen. Olemme lisäksi oppineet, että pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai.

Nyt 20. maaliskuuta on kevätpäiväntasaus ja palmusunnuntai, josta alkaa hiljainen viikko. Odottelemme virpojia, jotka soittavat ovikelloa tänään virposunnuntaina ja virpovat tutuilla sanoilla:

“Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka.”

Hyvää palmusunnuntaita ja pääsiäistä

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Käyttäjän veikkovilmi kuva
Veikko Vilmi

Arvoisat lukijat

Kiitän suuresti, kun olette lukeneet pääsiäistä koskevia artikkeleitani ja pohtineet niiden sisältöä.

Historiasta muistamme Mikael Agricolan, jonka toiminta on ollut merkittävää. Häntä ei voida sivuuttaa, kun kerrotaan pääsiäisestä suomen kielellä.

Hiljainen viikko on lopuillaan. Nyt 26. maaliskuuta on lankalauantai, jolloin aikoinaan poltettiin esimerkiksi katajista tehtyjä pääsiäiskokkoja. Polttamisella ajateltiin vaikutettavan suotuisasti hyviin asioihin.

Kiirastorstain ja pitkänperjantain kirjoitetut tekstit ja tulkinnat ovat puhuttaneet. Mietimme, mitä annettavaa on hiljaisella viikolla kiireisille ihmisille. Virpojat ovat kuuluneet hiljaisen viikon tapahtumiin.

Muutaman tunnin kuluttua siirrymme pääsiäiseen, jonka liturginen väri kertoo paljon pääsiäisen sanoman sisällöstä.

Hyvää lankalauantaita ja pääsiäistä

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Käyttäjän veikkovilmi kuva
Veikko Vilmi

Arvoisat lukijat

Kiitän suuresti, kun olette lukeneet pääsiäistä koskevia artikkeleitani ja pohtineet niiden sisältöä.

Historiasta muistamme Mikael Agricolan, jonka toiminta on ollut merkittävää. Häntä ei voida sivuuttaa, kun kerrotaan pääsiäisestä suomen kielellä.

Äskettäin 9.4.2016 vietettiin Mikael Agricolan päivää, joka on samalla tärkeä suomen kielen päivä. Perustellusti voidaan kysyä, millainen olisi suomen kielen kehittyneisyyden tilanne, jos Mikael Agricola ei olisi pohtinut suomen kielen kysymyksiä. Hän on luonut puitteet tälle kirjoitukselle ja näytelmälle "Kivi kiveltä", joka esitettiin viime viikolla 7.4.2016 Kuopion tuomiokirkon juhlatilaisuudessa.

Pääsiäinen
(Vilmi, Veikko 2016, sanat ja sävel)

Nyt on päivä tärkeä.

Pääsiäinen, tullut on.

---

Seitsemänkolmatta maaliskuuta.

---

Pyhä viikko muistetaan.

Hän ei ole täällä, mietitään.

---

Kysytään:

Mitä rukous, uskontunnustus tarkoittaa?

Miten kaikki mielletään?

---

Leipä, viini siunataan, tarjotaan.

Virsi, saarna tärkeä.

---

Pääsiäistä vietetään.

Iloitaan.

---

Hiljaista viikkoa kutsutaan myös pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Kyseisen viikon päivillä on kansanomaisia nimiä: malkamaanantai, tikkutiistai kellokeskiviikko ja lankalauantai, jolloin aikoinaan poltettiin esimerkiksi katajista tehtyjä pääsiäiskokkoja. Polttamisella ajateltiin vaikutettavan suotuisasti hyviin asioihin.

Kiirastorstain ja pitkänperjantain kirjoitetut tekstit ja tulkinnat ovat puhuttaneet. Mietimme, mitä annettavaa on hiljaisella viikolla kiireisille ihmisille. Palmusunnuntain virpojat ovat kuuluneet hiljaisen viikon tapahtumiin.

Lankalauantaista siirryttiin pääsiäiseen, joka oli tänä vuonna 27.3.2016. Liturginen väri kertoi paljon pääsiäisen sanoman sisällöstä.

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Puheenaiheeseen liittyvää

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset