*

HYVINVOINTI Yhteiskunnan palvelut vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin, josta päättäjät ovat vastuussa. Ihmiset tekevät johtopäätöksiä yhteiskunnan päätöksenteon laadusta.

Asioita muistellaan - perinteitä arvostetaan

Kirjoituksessa on kiinnostuttu kirkkovuoden asioista.  Loppiaisen aika muun muassa vaihtelee.  Tänä vuonna se on lauantaina 6.1.2018.  Loppiainen (teofania, Θεοφάνια, epifania) on joulua vanhempi kristillinen juhlapäivä. Jouluaika on alkanut 21:stä  joulukuuta ja jatkuu 13:een tammikuuta. Monille on tuttu ajantietoon kuuluva riimitys:

"Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi."

Joulun pyhien ja vapaiden jälkeen niin sanottu "arki" muistuttaa olemassaolollaan: "Härkäviikot ja reikäleivät alkavat." Työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta loppiainen on ollut lauantaisin vuosina 1973 – 1991.  Tähän liittyen esitetään kysymys, miten Martti Luther ja Mikael Agricola pohdiskelijoina arvioisivat loppiaisen siirtoa kirkon perinteisen opin kannalta.

Joulurauha julistettiin Turussa Brinkkalan talon parvekkeelta. Joulurauhajulistus on pohjoismaisen lainsäädännön määräys, jonka mukaan on toimittava. Tilaisuus alkoi Martti Lutherin "Jumala ompi linnamme (Vahva linna on Jumalamme,  Ein feste Burg ist unser Gott)" - virrellä.  Kyseinen virsi on ollut tapana laulaa vuodesta 1903 lähtien.   Laivaston Soittokunta  ja Mieskuoro Laulun Ystävät hoitivat musiikin soittaen   Artturi Ropen säveltämän "Marsalkan hopeatorvet" -fanfaarin.

Turun kaupungin kansliapäällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012.  Protokollapäällikkö Mika Akkanen on puolestaan hoitanut kunniakkaan tehtävän vuodesta 2013 lähtien: 

"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään."                                                                                                                                 

"I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande."

Joulurauhajulistuksen jälkeen oli Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen "Maamme (Vårt land)" - laulu. Sitten oli vuorossa vuodesta 1918 lähtien ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli "Porilaisten marssi (Björneborgarnas marsch, sävellys lienee 1700-luvulta)", joka on myös Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi.  

Joulurauha-asiaan liittyvä radio-ohjelma on ollut vuodesta 1935 ja televisio-ohjelma  vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt kyseisen ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta ensimmäinen suora lähetys on ollut vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut viestinnässä mukana.  

Joulua on vietetty monin tavoin. Joululauluja on  kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa. Loppiaista on vietetty tammikuun alussa, ja urheilutapahtumia on seurattu viestintävälineistä. Loppiaisena kotouttamiskysymykset muistuttavat arvoista ja toiminnan tärkeydestä. Loppiainen on omistettu lähetystyölle.

Katolisissa, luterilaisissa, anglikaanisissa ja muissakin länsimaisissa kirkoissa loppiaista on vietetty keskiaikaisen  perinteen mukaisesti: itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivä. Melchior-, Balthasar- ja Kaspar -kuninkaiden (tietäjien)  symboliikka eli kruunut ovat esillä Ruotsin "Tre kronor"-valtakunnanvaakunassa.

Martti Lutherin ja Mikael Agricolan tekemät Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat kulttuuritekoja, joita on tarvittu kirkon toiminnoissa. He ovat joutuneet paneutumaan esimerkiksi joulun sanoman ja loppiaisen "ytimeen". Joulun sanoma muistuu mieleen asumiskysymyksissä.

Ajattelu on tärkeä päätöksenteossa. Arvopohjaa koetellaan, kun vastataan kysymykseen, miten laadullisesti ja inhimillisesti toiminta  toteutuu. Päätöksenteolla on haasteita, kun ehkäistään niin sanottua eriarvoistumista.  Tavoite on yhteydessä  asioiden sisäistämiseen.

 

Vuoden 2018 terveisin

 

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi 


Kuopio 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset