HYVINVOINTI Yhteiskunnan palvelut vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin, josta päättäjät ovat vastuussa. Ihmiset tekevät johtopäätöksiä yhteiskunnan päätöksenteon laadusta.

Pääsiäisen sanomasta keskustellaan

Palmusunnuntaina alkaa hiljainen viikko, jota kutsutaan pyhäksi viikoksi,  suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Kärsimyssunnuntain nimi on myös käytössä. Se kertoo, että lähestytään pääsiäistä ja kärsimystapahtumia. Kärsimyksen syvintä olemusta pohditaan. Viikon keskustelua sävyttänee osin elokuvatkin, joiden tekemistä on palkittu Jussi-gaalassa. Tässä viitataan "Tuntematon sotilas" ja "Ikitie"-tuotoksiin ja niitä koskeviin arviointeihin.

Pääsiäinen on kristillisen perinteen juhla, joka on antanut uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle. Keväisen luonnon ja elämän vertauskuvat liittyvät pääsiäiseen. Kristillisessä perinteessä pääsiäismuna on ylösnousemuksen vertauskuva. Pääsiäisenä korostuvat syvälliset arvot, joita mietimme. Asiaan liittyen kysytään, mitä liturgiset värit, musta ja valkea,  tarkoittavat pääsiäisen sanomassa. Pääsiäisenä pohditaan ruokakulttuuria.  

Tunnemme hyvin Mikael Agricolan liputuspäivän ja hänen keksimänsä pääsiäisen uudissanan, joka kuvaa paastonajan loppumista. Olemme huomanneet, että pääsiäisen paikka kalenterissa vaihtelee vuosittain. Vuonna 2010 pääsiäispäivä oli 4. huhtikuuta, nyt puolestaan 1. huhtikuuta. Pääsiäisen paikka on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai.

Pääsiäistä pohtiessa  muistuu mieleen tieto, että Saturnus on saamassa uuden kuun. Tutkijoiden mukaan Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi. Tähtitieteen löydökset kiinnostavat. Mitä kertovat joulukertomukset ja niiden yhteys tähtitieteeseen?  

Saksalaisen Carl Friedrich Gaussin mukaan pääsiäinen voidaan määrittää matemaattisesti kalenteriin. Opiskelijoita kiinnostanee kevätarvioinnin lähestyessä Gaussin käyrä ja kyseisen matemaatikon henkilöhistoria ja miten hän selviytyisi niin sanotuista "Pisan testeistä". Verkossa on osaamista kuvaavia tehtäväsarjoja, joita kannattaa kokeilla.

Kyseinen henkilö suoritti 10-vuotiaana opettajan antaman silloisen "Pisa-tehtävän". Oppilaiden oli laskettava summan arvo luvuista yhdestä sataan. Opettaja luuli, että hän saisi tehdä "rauhassa omia töitään", kun antaa tarpeeksi vaikean tehtävän ratkaistavaksi. Toive ei toteutunut, sillä 10-vuotias oppilas osoitti nopeasti matemaattiset taitonsa ja kykynsä.

Pääsiäisen ja kulttuurin kannalta Johann Sebastian Bach on puolestaan miettinyt nuottien järjestystä viivastolla. Hänen säveltämänsä Tuomas-passio on korkealaatuinen tuotos, jota arvostetaan. Kun pääsiäistä tarkastellaan musiikin näkökulmasta, Matteus-passiota ei voida sivuuttaa.                            

Monia kiinnostavat pääsiäissanan kielivastineet: påsk, Easter ja Ostern sekä  Пасха ja Πάσχα.  Niihin perehtyessä sanojen kulttuurilliset  ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa.

Hiljaisen viikon päiville on annettu  kansanomaiset nimet: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Pääsiäispäivän jälkeen on toinen pääsiäispäivä.

Hiljaisen viikon päivien nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä saisi esittää koulujen juhlissa. Kouluissa taideaineiden yhteydessä  askarrellaan ja maalataan pääsiäismunia.  Suomalaisten kultaseppien tekemät tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia.

Hiljaisen viikon läheisyys tullee tutuksi, kun virpojat soittavat ovikelloa sunnuntaina eli virposunnuntaina. He kysyivät ehkä reippaasti, toimintaa selvästi harjoitelleina: "Saammeko virpoa?" Myöntävän vastauksen jälkeen tapahtuu virpominen: "Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka."

Pääsiäisen rauhallisena aikanakin on mielessä asioita, jotka liittyvät arvojen toteutumiseen, tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen.  Martti Lutherkin lausui aikoinaan tunnettuja "teesejään", jotka olivat hänen mielestään tarpeellisia huomioida  silloisessa yhteiskunnassa.                           

Vastuullisuuden periaate  on sisäistettävä päätöksenteossa. Kuopion kaupungintalolla pidettiin "Sananvapausseminaari" 19.3.2018. Tärkeät sanat olivat "sananvapaus" ja "sananvastuu". Ymmärtävät ja rakentavat mielipiteet ovat yhteydessä omiin kokemuksiin ja arvomaailmaan. Millaisia ovat todellisuudessa "kotouttamista" koskevien kysymysten ja muidenkin  vaiheessa olevien asioiden oikeudenmukaiset ratkaisut?

 

Hyvää pääsiäisen aikaa.

   

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän juholasinikka kuva
Sinikka Juhola

Pääsiäisen sanoma on syytä muistaa meidänkin maallistuneena aikanamme. Onhan uskonto länsimaisen kulttuurimme peruskivi, vaikka se on monesti unohtunut. Tuhkakeskiviikosta, katumuksen päivästä, alkaa pääsiäistä edeltävä paastonaika. Palmusunnuntai aloittaa hiljaisen viikon. Palmusunnuntai muistuttaa Jeesuksen ratsastuksesta Jerusalemiin, jolloin häntä tervehdittiin heittämällä tielle palmunoksia. Meidän pohjoisessa maassamme palmunoksat korvataan pajunoksilla, jotka ovat ainoita, joissa on elämän alkua siihen aikaan vuodesta.

Palmusunnuntain rukous:

Pyhä Jumala,
siunaa alkava hiljainen viikko.
Pysäytä meidät ajattelemaan
Poikasi kärsimystä ja kuolemaa.
Auta meitä tunnistamaan ihmiskunnan kärsimyksessä
Hänen kasvonsa
ja varjele, ettemme koskaan unohtaisi niitä.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Länsimaisen kulttuurimme peruskiviä on myös Valistuksen aikana virinneet ajatukset tasa-arvosta ja ihmisarvosta. sekä sekulaarin tieteen edistämisestä. Jotka ideat ovat johtaneet siihen korkeaan elintasoon, sananvapauteen ja demokratiaan mistä nyt nautitaan. Jos kirkko ja uskonto jotain näihin asioihin ovat vaikuttaneet, niin pyrkinet haraamaan vastaan, ihan viime vuosikymmeniin saakka.

Anne Savola

Kiitos "sanomastasi veikkovilmi".
Katsoin koko profiilisi. En osaa muuta kuin ihmetellä. Tunnen myös kunnioitusta ja kateuttakin. Joku on saanut "tiedon" tiellä. Miten olet jaksanut. Perheestäsi en ole huomannut mainintaa. Kaukaisissa nuistoissani tulee mieleeni Veikko Vilmi Haapajärveltä.
Vietän hiljaista viikkoa. Ulkoilen, luen ja lepään. Kirkossa käynti pääsiäisenä on perinteeni.

Hyvää pääsiäistä
Anne

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Oven takana kävi juuri viiden afrikkalaisperäisen lapsen virpoja joukko. Eivät kysyneet saako virpoa, eivätkä kunnolla osanneet loruakaan. Osa pelkäsi koiraani, joka haukkui oven takana olijat. En ryhtynyt opettamaan heitä, vaikka ehkä olisi pitänyt. Annoin pussillisen pääsiäismunia ja sai pienen pajuvitsan ilman koristeluja. Onneksi oli kissat tallella.
Näin meillä tänään. Kiitos kirjoituksesta. On hiljentymisessä ja kärsimyksessä paljon ajateltavaa. Keskuudessamme on paljon heitä, jotka kärsivät. Miten voisimme helpottaa heidän elämäänsä?

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Suomessa on uskonnonvapauslaki, jonka hengen mukaisesti voitaisiin lakata ottamasta kristillisten perinteiden vaalimista itsestäänselvyytenä. Vaikka uskonnottomana en pääsiäisenä töihin menekään vaan pidän vapaata.

Virpojille en avaa ovea. Olen yksin asuva mies ja en tiedä mitä mielleyhtymiä syntyisi jos säilyttäisin suklaamunia vieraita lapsia varten. Ehkä se olisi ihan ok mutten välitä testata.

Sitäpaitsi perinteiden vaaliminen on vapaaehtoista eikä silloin tarvitse olla jotenkin omituista jos niistä ei piittaa.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset